Näytä video
255

Filip Hamro-Drotz

"

EU on tulevia sukupolvia varten! Haluan panostaa siihen että tulevat sukupolvet saavat elää yhtenäisessä, turvallisessa ja hyvinvoivassa Euroopassa.
– EU:n kynsiä on terävöitettävä korruption, rikollisuuden, väärinkäytösten ja tuhlauksen kitkemiseksi.
– EU:n on oltava uskottava! Sopua jäsenmaiden kesken on voimistettava, päätöksentekoa tehostettava, integraatio saatava joustavammaksi ja EU proaktiivisemmaksi maailmassa. Sillanrakentajia, kilpailukyky ja selviytymisstrategia ovat tarpeen. EU:n hajoamista tulee kaikin keinoin välttää.
– Investoitava tulevaisuuteen! Ilmastoon ja ympäristöön, tutkimukseen ja koulutukseen.

- Panostettava Itämeriyhteistyöhön, naapuruussuhteisiin sekä hyvin toimiviin, turvallisiin eurooppalaisiin markkinoihin.

- Kansalaisyhteiskunnan voimavaroja - sekä nuoria että iäkkäitä on otettava paremmin mukaan yhteistyön tiivistämiseen.

"

Minulla on vankka EU-kokemus pitkäaikaisesta työstä (Suomen liittymisestä lähtien) elinkeinoelämän EU-neuvonnassa EU/Brysselissä ja Suomessa. Olen edustanut Suomen elinkeinoelämää myös neuvonannossa EFTA:n, ETA:n, OECD:n ja Itämeriyhteistyön (CBSS) puitteissa.
Olen Suomen ruotsinkielisten partiolaisten valtakunnallisen järjestön (FiSSc) entinen puheenjohtaja sekä Hankenin ylioppilaskunnan entinen puheenjohtaja ja kuraattori.

Nimi: Filip Hamro-Drotz
Syntymävuosi: 1948
Kotipaikka: Kauniainen
Titteli: Kauppatieteiden maisteri
Sähköposti: filip.hd@iki.fi
Puhelinnumero: +358-405108317
Jäsenenä:
Svenska Seniorer
Svenska Seniorer

Vaaliteemat

EU:n kynsiä on terävöitettävä korruption, rikollisuuden, väärinkäytösten ja tuhlauksen kitkemiseksi

Korruptio esiintyy EU:ssa, arvioidaan että se aiheuttaa noin 120 miljardia euroa lisäkustannuksina vuodessa. Se vääristää laillista elinkeinoelämää, kauppaa, kilpailua – sekä myrkyttää kansalaisten joka päivän elämää. Esimerkiksi nykyinen puheenjohtajamaa Romania on vakavasti korruptoitunut sekä poliittisissa piireissä että yhteiskunnallisissa palveluissa – yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomi on vähiten korruptoitunut EU-maa Tanskan jälkeen. Mm. julkisissa hankinnoissa (joissa EU:ssa liikkuu n 2000 miljardia euroa vuodessa ja n. 250.000 julkista viranomaista käyttää) on todettu hyvin riskialttiiksi korruptiolle. Vaarana on että korruptio leviää avoimessa EU:ssa korruptoituneista jäsenmaista – “maassa maan tavalla” ei pysähdy enää rajoilla, korruptio voi tarttua muualle ja riskinä on että EU itse joutuu levittämisen välineeksi. Moni arvioi että korruptio on yleistynyt Euroopassa. Myös rajoja ylittävä rikollisuus on vakava ja kasvava uhka EU:ssa – Europolis arvioi että Euroopassa toimii noin 5000 rikollisliigaa rajatylittävällä toiminnalla. Ne soluttautuvat talouteen ja poliittiseen elämään kaikilla tasoilla. Rahanpesu ja veropakoilu ovat esimerkkejä rikollisesta toiminnasta. Väärinkäytöksistä voidaan mainita huijaus EU:n varojen (EU:n veronmaksajien rahan) käyttämisessä – anomuksia tehdään väärin perustein. Myös monen EU-jäsenmaan ylläpitämä passien ja viisumien/oleskeluluvan myyminen EU:n ulkopuolisille tahoille (“passport-shopping, golden visa”) on räikeä vapaan liikkuvuuden väärinkäyttö joka koskee koko EU:a. EU:n jäsenmaan passin tai oleskeluluvan saanut henkilö/taho voi vapaasti liikkua EU:n yhtenäismarkkoinoilla. Myyjä-maa harvoin tarkastelee ostajan taustaa ja ko. rahan alkuperää. Eurooppaparlamentin täysistunnot Strassbourgissa on esimerkki EU-veronmaksajien rahan tuhlauksesta. Oma talo on siivottava EU:n uskottavuuden vahvistamiseksi kansalaistensa keskuudessa ja Suomen tulee EU-puheenjohtajakautensa aikana vaatia toimenpiteitä em. epäkohtien poistamiseksi.

Epäsopu EU:n jäsenmaiden kesken vaarantaa EU:n uskottavuutta ja toimintaa

Syvenevä epäsopu EU:n jäsenmaiden kesken on unionin keskeisin heikkous. Se perustuu eripuraisuuteen koskien esimerkiksi pakolaispolitiikkaa, yhteisvaluuttaa, oikeusvaltiota. Epäsopu lamaannuttaa EU:n toimintaa laajasti – sekä EU:n sisällä että ulkoisesti; päätöksenteko hankaloituu, hidastuu.
EU:n uskottavuus kärsii tästä sekä kansalaisten että globaalisten toimijoiden silmissä. EU:n onkin viipymättä tehtävä kaikkensa sovun palauttamiseksi – hyvän ja toimivan yhteispelin aikaansaamiseksi. Avaimet ovat jäsenmaiden hallitusten käsissä ja näyttää siltä että olisi tarpeen saada EU:lle viipymättä määrätietoinen selviytymisstrategia, joka rakentuu mm. tehokkaampaan päätöksentekoon, joustavampaan integraatioon, tärkeiden asioiden seulontaan.
EU:ssa tarvitaan sillanrakentajia erilaisten intressien yhteensaattamiseksi, kompromissien löytämiseksi. EU:n hajoamista tulee kaikin keinoin välttää. Suomella on omasta yhteiskunnastamme erinomaiset kokemukset konsensuksen löytämisestä. Tällaista valmiutta ei löydy monassakaan maassa ja sitä on syytä käyttää Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden aikana.

Yhtenäinen Eurooppa tuleville sukupolville

EU:n tämän päivän toiminnan tavoitteena pitää olla yhtenäisen, turvallisen ja hyvinvoivan Euroopan luominen tuleville sukupolville. Kaikki muu on marginaalista. Eurooppaan on kuitenkin syntymässä yhä syvällisempiä kuiluja. Jäsenmaiden kesken erimielisyydet ovat lisääntyneet ja kansallinen itsekkyys on korostunut. Harmonia “eurooppalaisessa perheessä” on heikentynyt, joukkuepeli ei suju. Siihen on saatava muutos, josta jäsenmaiden hallitukset vastaavat. On kysymys tahdosta tai sen puutteesta. EU:n uskottavuus on vaakalaudalla. Ajatellen Euroopan yhtenäisyyttä pidemmällä tähtäimellä tulee mieleen EU:n perustajien – Jean Monnet ja Robert Schuman, perusajatus että vihollisista on mahdollista luoda kumppaneita löytämällä yhteisiä taloudellisia intressejä ja niveltämällä näiden talouksia keskenään. EU on luotu tällä perustalla. Tämän päivän sanktio-politiikka, riippumatta siitä kuinka oikeutettuna se onkin, on historiallisesti väärä. Sillä saadaan aikaan syveneviä kuiluja Euroopassa, Euroopan maiden väliin. Sanktio-politiikan tilalle tuleekin kaikin keinoin seurata Monnetin-Schumanin konseptia ja yrittää asteittain rakentaa yhteistyötä ja yhteistoimintaa pan-Euroopan maiden kesken. Myös määrätietoisella naapuruuspolitiikalla ja vuoropuhelulla vaikutetaan tähän. Suomen EU-puheenjohtajakausi antaa mahdollisuuksia vaikuttaa tähän historiallisesti tärkeään tienvalintaan.
Suomi on EU:n pohjoisin jäsenmaa ja tulee vaikuttaa siihen että EU panostaa voimakkaammin Itämeriyhteistyöhön ja EU:n pohjoisimpiin raja-alueisiin – Arktiseen alueeseen ja naapuruusyhteistyöhön. Tämä on geopoliittisesti keskeistä ajatellen tulevien sukupolvien elämää Suomessa.